tulojuhlailijat saapuivat rytinällä. ensin jaettiin juhlapäähineet ja ensimmäiset hotshotit jo käytävässä...

...jonka jälkeen esittelyvuorossa oli paljonpuhuttu ja rutkasti mainostettu banderolli.
(kiitos iiku ja sussu vaivannäöstä<3)

illan juomapolitiikka rakentui hotshottien...

..ja mustikkashottien päälle.

tässäpä koko rökörössi.

tärkeä osa juhlarekvisiittaa olivat partysettiin kuuluneet pillit, joihin höngittiin koko ilta.

päivänsankari ja hemaisevat miehet. ja pillit, tietysti.

kaipaako tämä kuva selitystä:D

miksan, lesken ja empun kautta ilta päättyi sibeliin, kuinkas muuten :D

maailman parhaat banderollit koko komeudessaan :D

kyllä oli kivaa.

hui. se on janskaa. kello on vasta yksitoista, ja oon ehtiny jo kayda salilla ja hakemassa takuuvuokrarahat kampasta. nyt on siis loppu paiva aikaa kierrella kaupunkia (kauppoja..) viela viimeisen kerran. mahtavaa, kun voi sanoa joka asiasta etta viimeisen kerran:) hirmuinen hinku jo kotiin..yksi yo pitais malttaa nukkua, mutta tunnetusti en maailman maltillisimpa ihmisia ole, joten voi olla etta paivasta tulee viela pitka..ja yosta varasinkin:D

perjantaina oli viimenen tyopaiva, ja viime metreilla teppo suuttu ja poksahti. teppo on siis tietokoneeni. viela en tieda missa vika on, silla atktukihenkiloni hp paasee tutkimaan teppo-raukkaa vasta keskiviikkona. nyt voi vaan toivoa, etta rikki ei mennyt kovalevy, vaan joku muu sisuskalu. eli jos kovalevy tuhoutui, niin samalla meni kaikki kahden ja puolen vuoden aikana napsitut valokuvat... joihin luonnollisesti kuuluu myos espanjan reissun kuvat. arvatkaa vituttaako? kylla. 
nyt teppo on laukussa odottamassa kotimatkaa, pakkasin sen vihoissani arestiin pimeaan.

perjantaina juhlistettiin ihan vahan mun lahtoa, kaytiin muutamalla tinto de veranolla ja katsomassa tyokaverini mian bandia, flyta viela viimeisen kerran:D lauantaina suunnistimme heidin kanssa malagaan, missa kuluikin koko paiva iltaan asti... Paivan aikana kolahti kutsu heidin saksalaisen sara-ystavan tupareihin kamppani naapuriin. kutsun yhteydessa lupailtiin ilmaista viinaa ja ruokaa, ja opiskelijallahan ei ole vara kieltaytya mistaan ilmaisesta, sinne siis mentiin. ja hauskaa oli. vasy rupesi painamaan puolen yon aikaan, ja pienen huilitauon ja kahvikupin voimalla sinnittelin mukana menossa kolmen/neljan aikoihin asti. mihinkahan mun turnauskestavyys on kadonnut? ennen vanhaan saattoi rillutella koko viikonlopun aamuun asti ja kayda valilla viela toissakin... nyt baarissa valomerkkiin asti viihtyminen vaatii melkoisen suuren ponnistuksen...tama siis suomessa, missa laki armahtaa juhlijat unille jo puoli neljan huiteilla. espanjassa viimeiset baarit sulkevat ovensa aamupaivalla  kahdentoista aikaan. kuka hullu jaksaa juoda kellon ympari?

sunnuntaina paistoi aurinko, joten jatimme aamulle suunnitellut siivoustalkoon iltaan ja livistimme heidin kanssa rannalle. paivaunet lampimalla hiekalla heratti ruokahalun, ja muutaman mutkan kautta paadyimme heidin kampille tekemaan taytettyja lattyja. heidi ei syo lihaa(ei tieda mita menettaa), ja mina en syo sienia, joten lattyjen taytteesta tuli hieman aneeminen, mutta hyvaa se oli silti. illalla pidettiin kahden naisen siivoustalkoot, ja puunattiin kamppa edustuskuntoon. ilman heidia urakka olisi ollut mahdoton, nyt kampasta tuli varmaan puhtaampi mita se tullessa oli. siivous osoittautui kuitenkin turhaksi, silla kukaan ei tule katsomaan kampan kuntoa silla sinne tulee jokatapauksessa siivooja. noh, ei haita, onpahan kiva nukkua vimppa yo puhtaassa kampassa:)

ihan koko paivaa ei tanaan saa kaupoissa juosta, silla lupauduin heidin kosmetologi-harjoittelijoiden uhriksi, saan ainakin aromaterapian ja toivottavasti kasvohoidon...kasvoillani on menossa joku myohaisteini-ika, toivottavasti akne jaa espanjaan kun mina lahden. huomenna siis lento malagasta lahtee 14.30 espanjan aikaa, eli suomen aikaa tuntia myohemmin. perilla helsingissa pitaisi olla 19.55 suomen aikaa. vastaanottokomiteana toimivat hp ja johanna (johanna, et saa sitten nauraa mulle jos itken:D), ja ensimmaiseksi yoksi suuntaamme johannan kampille tampereelle. keskiviikkona lahdetaan ajelemaan kohti ylivieskaa ja omaa kotia<3

¡hasta luego!

arra epsanjassa.

taalla oloni aikana aiti ja isi tekivat talon ja muuttivat sinne asumaan. isoveljeni sai toisen lapsen, joka on kohta jo kaksi kuukautta vanha. paras kaverini ja kummipoikani muuttivat ouluun. poikakaverini tyoelamassa tapahtui aika iso muutos. tassa siis vaan isoimmat asiat mainitakseni.

on se sittenkin vaan aika pitka aika.

eilen esimerkiksi oli lämmin päivä, noin 19 astetta. minä varustauduin ulkoilmaan farkuilla, tennareilla ja t-paidalla. iltaa kohti ilma viilenee melko äkkiä, joten kassissa oli varalta huppari, jonka kiskoin niskaani junaa odottellessani töiden jälkeen. kotimatkan aikana näin naisen, jolla oli päällään muhkea untuvatakki, paksu kaulahuivi ja jalassaan caprihousut ja varvassandaalit. toisella naisella oli päällään minihame, karvasaappaat ja toppaliivi, jonka alta pilkotti bikinit. eräs herra puolestaan asteli kadulla shorteissa ja villapaidassa, päässään aurinkolippa.

olisi hauska nähdä mitä nämä ihmiset tekisivät kolmenkymmenen asteen pakkasessa.

viikonloppu meni pääosin rannalla rötköttäen ja epätoivoisesti rusketusta hamuten. veikkaan että haaveeksi jäi, mutta tuomion kuulee tai ennemminki näkee sitten kotona, kun voi verrata jonku ei-espanjassa-olevan kanssa. perjantaina oltiin tosiaan tangoillallisilla, jossa tarjottiin puoleksi raakaa lihaa (hyi), raakaa punkkua (hyi) ja kovaa leipää. jälkiruuan jälkeen toimituksemme livahti ulos, ja siirryttiin eräälle klubille katsomaan mian kavereiden bändiä. pomo lähti siis mukaan, mikä osoitttautui varsin taloudelliseksi ratkaisuksi, sillä rahaa koko iltana kului kaksi euroa. ilta päättyi kahden aikoihin, jolloin olin jo ihan sippi. lauantai-iltana suunnistettiin taas heidin ja heidin työkaverin kanssa yöelämään. aamupäivän sali- ja saunareissu vei voimia sen verran, että kahden aikoihin rupes silmät luppasemaan. kun kolmelta istuttiiin erään baarin terassilla, niin tajusin jotain, mitä en ehkä ikinä aiemmin ole oivaltanut. jos ei huvita, niin saa lähteä kotiin! miettikää mikä älynväläys, ainakin äiti tuli ylpeäksi kun kerroin.lähdin siis höyhensaarille kolmen jälkeen, ja jätin heidin ja susan kahdestaan tirpottelemaan. aamulla päätökseni osoittautui vielä paremmaksi, kun heräsin kymmeneltä ilman darraa ja hipsutin rannalle makoilemaan. myöhemmin seuraani liittynyt heidi poti maailman pahinta krapulaa ja lähtikin varsin pian kotiin mahalaukkua tyhjentelemään.

nyt on siis maanantai ja lähtölaskenta alkaa virallisesti huomenna. tänään kävin maksamassa viimeisten päivien vuokran ja sopimassa kämpän luovutuksesta. samoin tulostin harjoitteluarvostelun, joka odottaa mian pöydällä täyttämistä. en uskonut, että nämä yöt menis ikinä näin vähiksi.

muksaa perjantaita! 

olen huolehtinut, että lentoliput on varattuna, ja että työkaverini mia lähtee heittämään minut lentokentälle ja samoin olen huolehtinut siitä että hp on minua helsingissä vastassa. olen pohtinut myös pakkaamista, valtavan tavaramääräni mahduttamista sallittuihin rajoihin (nooot gonna happen..) ja kotiin palaamista. olen miettinyt tuliaisia ja suunnitellut, mitä haluan tehdä vielä espanjassa. silti mieleeni ei ole kertaakaan juolahtanut se, että päästäkseni kotiin minun on tosiaan matkustettava lentokoneella. hui. en ole ikinä ennen tehnyt sitä alusta loppuun yksinäni. JÄNNITTÄÄ :D